arki

Kolmen koon arkipäiviä- koulua, kotia ja kummipoikia. Jälkimmäisiä kyllä ihan liian vähän, sillä ensimmäinen syö suurimman osan arkipäivistä.

Sain murut kuitenkin maanantaina melkein koko päiväksi itselleni, joten katseltiin muumeja, käytiin hampparilla ja luettiin kirjoja. Viettäisin niin mielelläni jokaikisen arkipäivän niin. Katsellen muumeja ja syöden hamppareita. 

Luulen, että pojatkin.

Kummisetäkin kerkes normaalia aiemmin kotiin, joten pojat laski yhdessä numeroita possukirjasta. Päästiin kahteentoista saakka. 

En voittanut lauantaina lotossa, vaikka yritin. Jos voittaisin, ostaisin iiiison paritalon, johon kummin kultamurut sais muuttaa mulle niin rakkaan äitinsä kanssa. Olis niin mahtavaa, kun vois vaan poiketa illalla käymään tai napata muksut vaikka kauppareissulle muuten vaan mukaan. Nykyään tuntuu, et arki on yhtä järjestelyä, vaikka oikeesti aikaa on enemmän kun pitkään aikaan. 

Jotain pientä sain kokeiden luvun ohella aikaiseksi, hiippailin nimittäin nostalgiapäissäni entisille kotikulmille ja kävin viemässä kengät viiskulman suutariin (kaupungin paras) ja hakemassa punavuoren raudasta vähän sävynäytteitä sitä keittiön seinää varten. Siinä ne nyt kököttää ja odottaa isännän mieltymyksiä. En viitsi merkata omia lemppareitani, koska uskon käänteispsykologiaan ja luulen, että mahdollisuudet ovat sokkona paremmat kuin pakotettuna. 

Meillä on keittiön ja olohuoneen välisessä ovessa tollanen järkyttävä, ehkä 80 luvulta peräisin oleva haitariovi. Sen kanssa on vain elettävä, koska se kaiken rumuutensa alla on tosi kätevä silloin, kun toinen haluaa nukkua ja toinen vielä puuhailla jotain. 

Annoin muuten juuri äsken meidän 120cm sängyn pois. Tänä yönä nukutaan lattialla, sillä huomenna meille tulee ihana, 160cm leveä jenkkisänky. Oon viimeiset kaks vuotta nukkunut niin huonoissa sängyissä, etten oikeen meinaa uskoa tätä todeksi. Enkä millään malttais odottaa huomiseen!