lauantai 15. maaliskuuta 2014

"just because"

Olin eilen vähän huonolla tuulella koko päivän. Lähipiirissä on sattunut suurta surua, joka ajaa omankin mielen hieman matalaksi. Ja pistää uskon kaksilahkeisiin koetukselle. Täysin ilman mitään oikeudenmukaisuutta tai järkisyytä olin tainnut hieman tiuskia Buulle päivän mittaan. 

Ja sitten se tulee töistä kotiin, soittaa ovikelloa, seisoo ovella hymyillen- tämä kädessään.



Miten hirvittävän hyvältä tuntuu saada kukkia huonona päivänä. Miten mieletöntä on olla yhdessä ihmisen kanssa, joka sen oivaltaa. Lucky me.






2 kommenttia:

  1. Ihana sä, ihanat te yhdessä ja aika ihana tuo sun Buu. Mulla tuli itku. <3 Kiitos muru tuesta ja siitä, että oot olemassa. -N

    VastaaPoista

jee, sä aiot kommentoida!
tosi kiva ni ei tartte ittekseen höpötellä.