Jokatapauksessa, yllättäen pääsiäisen aika on yhtä juhlapyhää myös Norjassa, joten käytimme tämän päivän kiertelemällä Kristiansandia ja ihmettelemällä sen nähtävyyksiä. Paljon oli kaunista ja ennen näkemätöntä, sillä vaikka luonto muuten on niin samanlainen (kasvillisuus, sää yms.) korkeuserot tekevät kaikesta aivan erinäköistä.
Vaikka maisemat ovat paikoittain henkeä salpaavan kauniita, mieleen painui myös Camilla Coletten patsas, jota tuijottelin itsekseni hyvän tovin. Siinä on jotain samaa herkkyyttä kun Helsingin Kaivopuistosta löytyvässä "Odotus" veistoksessa. Ehkä se on vain kaihoisa katse merelle, mutta jollain tapaa Camillan patsas sykähdytti.
Camilla oli "norjan ensimmäinen feministi", kirjailija ja naisasianainen. Jälkimmäinen sana olisi muuten kannattanut muistaa tänään ruokapöydässä, kun kyselin ihmisten lempisanoja äidinkielestään -omani ovat "äiti" ja "maailma", Heini inhoaa sanaa "rakkaus".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
jee, sä aiot kommentoida!
tosi kiva ni ei tartte ittekseen höpötellä.